Täyttä elämää Dystonian ja tarkkaavaisuushäiriön kanssa

Tässäpä ois ensimmäinen nettiversio mun tarinasta. Mutta toivottavasti saan vielä monta kertaa kertoa sen netissä tai kenties livenäki. Ootan vielä tietoa, pääsenkö kokemusasiantuntijakoulutukseen. Ehkä jännittäs puhuminenki vähemmän. Mutt tykkään kuitenki kovasti sekä esillä olemisestä että puhumisesta. Ei ehkä uskois, ku aattelee, että esim. yläasteella tuskin esitelmien pitäminen tuskin oli kovin helppoa. Monesti koin, että monet toivoi mun häipyvän edestä. Mulla ei seiskalla ja kasilla ollu omalla luokalla ollu kavereita. Monesti opea ootellessa käytävässä, jos istuin jonkun viereen, tää henkilö siirtyi kauemmas. Ja muistan myös, että liikuntatunnilla open ehdottaessa mua jonkun pariksi, tää henkilö sanoi ettei hän ainakaa ton kaa oo, vaan on mieluummin yksin.

Pyhäkoulujen juonnot olivat yksi parhaimpia tehtäviä. Juontoja on vuosien varrella saanut opetella Mix-illoissa (lasten toimintailloissa) ihan paikan päällä. Mutta koska viime vuonna käytännössä kaikki lasten toiminta (kuten myös Jumalanpalvelukset) seurakunnassa siirtyi nettiin. Päätettiin kuvata pyhäkouluja YouTubeen. Ja miusta oli hienoa, että mie ja mun mies Sami saatiin toimia juontajina (Sami tosin veti viimeisissä jaksoissa myös Sporttivarttia). Kiitos kuvaajamme, saimme juontaa erilaisissa paikoissa ja tuoda myös Lieksaa tutuksi. Eikä mua ainakaan Dystonia tai tarkkaavaisuushäiriökään pahemmin haitannut näin mukavissa hommissa.  Jakso 1.  Jakso 2. Jakso 3. Jakso 4. Jakso 5. Jakso 6.

  Tää on ensimmäinen yhteinen juonto mieheni kanssa seurakunnan Jumalanpalveluksessa. Oon kyl ainaki kerran juontanu ihan livenä Jumalanpalveluksessa. Kaikenlaiseen pääsee näköjään mukaan, kun vaa on valmis palvelemaan. Jumalamme tiet ovat ihmeelliset! Saa nähä, mihin sitä vielä pääsee. Isämme yksin tietää!

Onnistuu toisina päivinä paremmin ja toisina päivinä huonommin. Kädet kyl toimii yleensä hyvin, kun ei rasita liikaa. Suurempi ongelma on innostua ja keskittyä kunnolla, koska esimerkiksi siivous ei oo mun lempparihommia. Käytän erityisesti kännykän kalenteriin laitettavia muistutuksia. Jos on normaalia vaikeampi innostua ja keskittyä, silloin jaan siivoushommat pienempiin osiin. Pyykinpesun oon yrittäny hoitaa viemällä kaikki likaiset pyykit suoraan koneeseen ja laittamalla kone heti päälle, kun se on täysi. Toki täytyy muistaa tyhjentää kone. Silloin kun keskittyminen on erityisen vaikeaa, laitan muistutuksen myös koneen tyhjennyksen. Unohtaminen on erityisen helppoa, koska kone on pesuhuoneessa (saunatilat erillään asunnosta) eikä sen ääni yleensä kuulu asunnon puolelle. Myös tiskikonetta koetan täyttää aina astioiden likaannuttua ja kone heti päälle, kun se on täysi. Tiskikoneen piippaus onneksi kuuluu muualle asuntoon. Toki, jos sitä ei heti tyhjennä, se helposti unohtuu. 

Rakastan laulamista. Siinä ei haittaa käsien vapina. Tänään harjoiteltiin ystäväni kanssa kahdestaan lauluja lavalla. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun lauloin yksin sooloja. Nyt oppis luottamaan siihen, että mie osaan ja oppis rohkeasti käyttämään ääntään. Yhdessä laulamisesta on eniten kokemusta.